Arjen laatutyö jatkuu

Laadunhallinnan palkinnot luovutettiin tällä kertaa Pirkkalaan ja Kouvolaan.

Vuoden valvontayksikkö-kisan palkitsemisen arviointiperusteiden mukaan “Vuoden valvontayksikkö on organisaatio, joka järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti arvioi omaa toimintaansa ja pyrkii jatkuvasti parantamaan sitä.  Organisaatio tekee vuosittain useita sisäisiä auditointeja, seuraa toiminnassaan aiheutuvia poikkeamia ja korjaa havaitut puutteet. Työntekijät myös kouluttautuvat laadunhallinnan osaajiksi ja osallistuvat aktiivisesti valtakunnalliseen laadunhallintaan ja harjoituksiin.”

Minkälaisiin organisaatioihin palkinto meni ja mitä laadusta tällä hetkellä ajatellaan? Kysyimme asiaa molemmista palkituista organisaatioista.

Laadukas arki tuo luottamusta

Ympäristöterveys Pirteva hoitaa kuuden kunnan ympäristöterveydenhuollon tehtäviä Pirkanmaalla, Tampereen länsipuolella. Isäntäkuntana toimii Pirkkala. Yksikössä työskentelee tällä hetkellä 12 terveystarkastajaa, 8 eläinlääkäriä, palvelusihteeri ja ympäristöterveyspäällikkö.

– Laadunhallinta on osa yksikön normaalia arkea ja sitä toteutetaan suunnitelmallisesti pitkin vuotta. ympäristöterveyspäällikkö Maria Wahlfors kertoo. -Toiminnan jatkuva kehittäminen ja laadun varmistaminen ovat meille erittäin tärkeitä. Oman työn jatkuva parantaminen ja asiakkaiden kannalta laadukas ja yhdenmukainen valvonta ja palvelu ovat keskeisiä tavoitteitamme, hän jatkaa.

Laatutyön avainhenkilöt ”laatukeisarinna” Annikka Vallittu ja ympäristöterveyspäällikkö Maria Wahlfors iloitsevat koko organisaation saamasta tunnustuksesta

Wahlfors ja laatuvastaava Annikka Vallittu muistelevat, että Laatunetin käyttöönotossa alku oli jossain määrin kankea kuten kaikessa muussakin uudessa, mutta sittemmin laadunhallinta on yhteisesti hyväksytty osaksi normaalia arkityötä. -Toimiva laadunhallinta tarkoittaa työn laadun jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Kun laadunhallinta on osa arkea, kaikkeen toimintaan sisältyy ajatus ja pyrkimys tehdä työtä yhdenmukaisesti ja mahdollisuus kehittää toimintatapoja. Suunnitelmallinen laadunhallinta luo myös asiakkaille ja päättäjille luottamusta toimintaan, Wahlfors tarkentaa.

Johtamisen apuvälineinä laatujärjestelmästä saatavat indikaattoritiedot ovat tärkeitä ja antavat mahdollisuuden verrata oman yksikön toimintaa valtakunnalliseen tasoon. Myös yhteiset harjoitukset on Pirtevassa koettu toimiviksi valtakunnallisen yhdenmukaisuuden kehittämisessä. -Harjoitukset koetaan isossa kuvassa tärkeinä, vaikka ovatkin arjen keskellä hiukan työläitä, Wahlfors kertoo.

Auditointien antia

Laatuajattelun tuominen osaksi työtä on myös Annikka Vallitun mukaan ollut tärkeää. -Sisäiset auditoinnit tuovat esiin kehittämiskohteita ja epäkohtia, joita ei ole huomattu ja niiden korjaaminen auditoinnin tulosten perusteella parantaa toimintaa askel kerrallaan, hän kertoo.

-Sisäisten auditointien suunnittelu vaatii vielä kuitenkin opettelemista, että aihe olisi toiminnan kannalta tärkeä, mutta ei liian laaja, Vallittu jatkaa. -Auditointien suunnitteluun ja toteutukseen kuluva työaika kuitenkin vähenee sitä mukaa kun rutiini kehittyy.

Kuten laadunhallintaan kuuluu, työ on Pirtevassakin vielä kesken. -Laadunhallinnan jalkauttamisessa nykyistä selvemmin myös eläinlääkinnän puolelle on vielä tehtävää. Ylipäänsä kaiken toiminnan yhdenmukaisuudessa on ja tulee aina olemaan kehittämistä. Yhteisiä linjauksia ja ohjeita voisi olla nykyistä enemmän, Wahlfors pohtii. -Valvonnassa asiakkaiden yhdenmukainen kohtelu on ikuisuushaaste, hän huokaa. Tässä toimiva laadunhallinta kuitenkin auttaa.

Virheistä oppia

Kouvolan terveysvalvonta kuuluu ympäristöpalveluiden palveluyksikköön yhdessä ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon kanssa. Terveysvalvontaan kuuluu ympäristöterveyspäällikkö, terveydensuojelusuunnittelija ja 9 terveystarkastajaa. Eläinlääkintähuoltoon kuuluu viisi kaupungineläinlääkäriä ja valvontaeläinlääkäri.

Kouvola on ollut mukana laatutyössä jo useamman vuoden. -Laadunhallinnassa, kuten kaikessa työssä, oleellisia ovat yhteiset pelisäännöt ja työkalut niiden noudattamisen seurantaan, ympäristöterveyspäällikkö Veera Varo pohtii. -Pyrimme siihen, ettemme toista virheitä, vaan opimme niistä, hän tiivistää laatutyön ytimen. -Olemme opetelleet tekemään sisäisiä auditointeja ja löytämään poikkeamia toiminnassa. Ajankäyttö on vielä opettelussa, että saadaan suunnitelmat myös toteutettua, hän jatkaa.

Kouvolassa on panostettu yhteiseen poikkeamahallintaan ja kannustettu kaikkia osallistumaan siihen. -Jos laadunhallintaa ei pidä yllä, se unohtuu helposti, Varo muistuttaa.

Myös Kouvolassa nähdään yhteiset harjoitukset, interkalibroinnit, hyödyllisinä. -Alalla tulisi päästä suoritekeskeisyydestä vaikuttavuuden arviointiin. Myös yhteistyötä muiden kuntien valvontayksiköiden kanssa toivoisimme lisää, Varo lisää.

Eläinlääkintähuollossa haasteita

Sekä Pirtevassa että Kouvolassa koetaan yhdeksi tämän hetken haasteita eläinlääkintähuollon rekrytointivaikeudet. -Kunnallisen eläinlääkintähuollon muutokset ja pula eläinlääkäreistä ovat tämän hetken ja lähitulevaisuuden suurimpia haasteita, Wahlfors kertoo.

LaatuNetin vuoden 2022 yhtenä painopisteenä on eläinlääkintähuollon laadun kehittäminen. Ehkäpä tulevaisuudessa hyvin toimiva laatujärjestelmä on kilpailuvaltti eläinlääkäreiden rekrytoinnissakin.

Onnittelut voittajille!