Vuoden Valvontayksikkö Etelä-Karjalan ympäristöterveydenhuolto jatkaa laadun parissa 

Vuoden valvontayksikkö-kisan palkitsemisen arviointiperusteiden mukaan “Vuoden valvontayksikkö on asiantunteva ja laadukas organisaatio, joka järjestelmällisesti arvioi omaa toimintaansa ja pyrkii jatkuvasti parantamaan sitä. Laadunhallinta on suunnitelmallista ja tavoitteisiin on päästy hyvin.” 

Minkälaisiin organisaatioihin palkinto meni ja mitä laadusta tällä hetkellä ajatellaan? Kysyimme asiaa molemmista palkituista organisaatioista, jotka tekevät tiivistä maakunnallista yhteistyötä laadun parissa. 

Laadulla pitkät perinteet 

Etelä-Karjalassa sisäiset auditoinnit ja muut laadunhallinnan toimenpiteet on tehty kahden naapuriyksikön välillä, jolloin saadaan yhtenäistettyä sekä laatua että valvontaa koko maakunnan alueella.  

– Meillä on pitkät perinteet laadunhallinnassa ja aina ollut kiinnostusta toiminnan aktiiviseen kehittämiseen. Laatutyö aloitettiin Etelä-Karjalassa maakunnallisena yhteistyönä jo 2000-luvun alkupuolella. Seudullisilla yksiköillä oli tuolloin omat laatujärjestelmänsä, mutta menettelyitä ja asiakirjoja hiottiin yhdessä, kertoo Virpi Laamanen.  

– Vuonna 2018 saimme tiedon Laatunetistä ja innostuimme heti. Koska maakunnallinen yhteistyö on meillä niin syvään juurtunutta, niin heti alkuun tuli ajatus, että selvitetään yhteisen järjestelmän mahdollisuutta Lappeenrannan yksikön kanssa, Katariina Hallikainen Imatran yksiköstä muistelee. Tuohon aikaan oli myös käynnissä maakuntauudistusselvittelyt, ja pidettiin hyvin mahdollisena, että yksiköt olisivat yhdistymässä lähiaikoina muutenkin. 

–”Toimiva laadunhallinta tarkoittaa meille erityisesti sitä, että meihin voi viranomaisena luottaa. Laadunhallinnalla pyrimme varmistamaan asiakkaiden tasapuolisen, oikeudenmukaisen sekä asiantuntevan palvelun.” 

– Laadunhallinnasta on tullut osa toimintaamme ja siihen osallistuu jollain tasolla koko henkilöstö. Laadunhallinta ei siis ole vain joidenkin laatuvastaavien puuhastelua, Virpi Laamanen jatkaa. Auditointeihin ja interkalibrointeihin osallistutaan aktiivisesti ja yhdessä pohditaan kehittämistoimenpiteitä ja saatetaan niitä eteenpäin. -Toimivaan laadunhallintaan pitää olla sitoutunut koko henkilöstö ja johto, jotta sillä on merkitystä, Lappeenrannan yksikön johtaja Päivi Roine muistuttaa. 

Apua yhtenäiseen laatutyöhön 

Imatralla resursseja on viime vuosina vähennetty, joten toiminnan kehittämiseen ja laadunhallintaan ei ole enää jäänyt juuri aikaa. – Laatunetin parhaimpana puolena olemmekin siksi kokeneet interkalibroinnit, kuukausittaiset ajankohtaistilaisuudet sekä järjestelmälliset sisäiset auditoinnit yhdessä sisarorganisaation kanssa, Hallikainen luettelee.  

Lappeenrannan vanha laatujärjestelmä oli perinteinen kokoelma ohjeita ja lomakkeita, joita ylläpidettiin, mutta varsinainen oman laadun seuranta oli puutteellista. – Laatunet tarjosi meille valmiin raamin oman laadunseurannan kehittämiseen ja toteuttamiseen, Roine kertoo. -Toimiva laadunhallinta on jatkuvaa ja aktiivista omien prosessien arviointia. Laadunhallinta tuottaa tietoa prosessien toimivuudesta, löytää työtä vaikeuttavat ansat ja johtaa parempaan tapaan toimia, hän jatkaa. 

– Laadunhallinta on antanut tietoa mikä toimii ja mitä asioita on kehitettävä. Esimerkiksi auditoinneissa on noussut asioita, joita olemme saaneet parannettua, Virpi Laamanen tarkentaa. Yhteistyö Imatran seudun kanssa on jakanut laadunhallintaan käytettyä työpanosta. Yhteisesti asioita katsoessa on saatu uutta näkökulmaa ja on voitu myös saada yhtenäisiä toimintatapoja. 

Entä haasteet?  

-Tavoitteenamme on edelleen kehittää laadunseurannan systemaattisia menettelyjä. Asiakaskyselyjä emme ole aktiivisesti toteuttaneet ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen laadunhallintaan on vielä opettelussa, Virpi Laamanen analysoi tilannetta. –Poikkeamien käsittelyssä meillä on eniten petrattavaa, kertoo puolestaan Hallikainen Imatran tilanteesta. – Toisaalta haastavinta on ollut se, että laatu on niin iso asia. Sen kehittämiseen voisi käyttää aikaa rajattomasti, ja välillä tuntuu, että kaikki asiat ovat silti aina hieman vaiheessa…, hän jatkaa.  

–Me kaipaamme laadunhallintaan selkeyttä ja suunnitelmallisuutta. Kun tehtävää työtä on paljon, niin prosessien pitäisi olla toimivia ja edes suurin piirtein yhdenmukaisia koko maassa. Tällä hetkellä laadunhallinta on kovin erilaista eri yksiköissä ja eri sektoreillakin, Hallikainen muistuttaa.  -Edelleen kehitettävää on vaikuttavuuden indikaattorit, jotta ne ohjaisivat toimintaa vaikuttavampaan suuntaan, Laamanen jatkaa. 

– Koko toimialan vahvuus on laaja-alainen osaaminen ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta, Päivi Roine summaa. – Ympäristöterveydenhuollon OneHealth rooli on korostunut koronankin myötä. Se on samalla myös toimialan haaste. Osaamista täytyy olla hyvin laajalla sektorilla ja yksiköiden voimavarat ovat rajalliset. 

Nyky-yhteiskunta edellyttää viranomaisilta lainsäädännön noudattamisen lisäksi asiantuntemusta ja todennettua laadunvarmistusta.  

 ”Laadunhallinnalla huolehditaan prosessien toimivuudesta, jotta voidaan työssä keskittyä olennaiseen, sekä varmistutaan myös systemaattisesti henkilöstön riittävästä osaamisesta ja kouluttautumisesta”. 

–Haasteena näemme Imatralla muuttuvan maailman ja kunnallisen ympäristöterveydenhuollon aseman siinä. Oma organisaatiomme on hyvin pieni ja tehtävien laadukas hoitaminen vaatisi erikoistumista, johon meillä ei nykyisin ole juurikaan mahdollisuutta. Mistä saamme jatkossa osaavaa henkilökuntaa tänne maakuntiin? Jo nyt virkoihin on ollut hankalaa löytää sijaisia, Hallikainen pohtii. 

Vaatimattomuus kaunistaa 

Tieto palkinnosta otettiin yksiköissä vastaan ristiriitaisin tuntein. –Olimme tietysti iloisia ja otettuja tunnustuksesta, mutta toisaalta ihmettelimme sitä, kun omasta mielestämme meillä on asian suhteen NIIN paljon parantamista. Tekemättömien asioiden lista on kovin pitkä…, Hallikainen naurahtaa.  

– Meille tuli tieto palkinnosta juuri johdon katselmuksen alla, Laamanen muistelee. – Oli ilahduttavaa kuulla palkinnon saamisen perusteista, että olemme onnistuneet suuntaamaan laadunhallintaa keskeisiin asioihin.  

– Palkinto oli koko henkilöstön yhteisen työn tulos ja tuntui mukavalta piristykseltä kaikille tällaisina aikoina, kun joudumme tekemään paljon työtä erillään toisistamme.   Tunnustus huomioitiin laajasti koko kaupungin organisaatiossa ja luottamuselimissä, Roine kertaa iloisena. 

Tulevaisuus 

Molemmissa yksiköissä aiotaan jatkaa toiminnan kehittämistä. –Tarkoituksena on osallistua Laatunetin järjestämiin interkalibrointeihin sekä olla aktiivisesti mukana sisäisten auditoijien verkostossa, Hallikainen kertoo Imatran suunnitelmista. –Tälle vuodelle meillä on suunniteltu kolme sisäistä auditointia ja ne toteutetaan yhdessä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kanssa. Auditointien ja interkalibrointien tulokset huomioidaan toiminnassa niin hyvin kuin mahdollista. 

Lappeenrannassa taas laadunhallinnan tulevina kehityskohteina ovat omat prosessikuvaukset ja palvelulupaukset huomioiden asiakaslähtöinen ajattelu. 

Laadunhallinta on selvästi tullut jäädäkseen näihin valvontayksiköihin. 

Tietoruutu: 

LaatuNet on asiantuntijaverkosto EnviroVetin kehittämä ympäristöterveyden valtakunnallinen laadunhallintajärjestelmä. Järjestelmä on ollut käytössä kunnissa vuodesta 2018 alkaen. 

Hyvänä kakkosena ja kunniamaininnan saaneena kisassa oli Pietarsaaren kaupungin ympäristöterveys, jossa laatutyötä on tehty pitkäjänteisesti jo vuosien ajan. Työntekijät ovat kouluttautuneet sisäisiin auditointeihin ja auditoinneilla havaitut poikkeamat on Pietarsaaressakin käsitelty kattavasti. Korjaavat toimenpiteet on aina kuitattu toteutetuiksi, jolloin saadaan laadunhallintaan ryhtiä, johdonmukaisuutta ja jatkuvaa parantamista. Laadunhallinta on lisäksi nivottu yhteen SHQS-järjestelmän kanssa, joka entisestään syventää laatutasoa. 

Imatran seudun ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollossa työskentelee tällä hetkellä viisi ympäristöinsinööriä, valvontaeläinlääkäri, viisi praktikkoa, toimistosihteeri sekä yksi vastaanottoavustaja. 

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveys toimii viiden kunnan (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari) alueella. Isäntäkuntana on Lappeenrannan kaupunki ja ympäristöterveys on osa Elinvoima ja kaupunkikehitys-toimialaa. Ympäristöterveyden valvonnassa on henkilöstöä 15 henkeä ja eläinlääkintähuollossa 7 praktikkoa ja valvontaeläinlääkäri.