Oulussa panostetaan monipuolisesti laatuun

Vuoden laadukkaimpana valvontayksikkönä palkittu Oulun seudun ympäristötoimi on ollut Laatunetin käyttäjä vuodesta 2018. – Erityisesti meitä kiinnosti mahdollisuus keskitetysti laaditusta ja päivittyvästä laatujärjestelmästä ja toiminnan mittareista, joita voi verrata valtakunnalliseen tasoon ja aikaisempiin vuosiin, ympäristöjohtaja Leena Tuuri muistelee. 

 Oulun seudun ympäristötoimi on Suomen valvontayksiköiden joukossa melko suuri yksikkö, ja työntekijät toimivat tiimeissä erikoistuen tietyille osa-alueille. Tämä korostaa yhteisen laadun merkitystä. 

– Isossa yksikössä toimintaprosessien merkitys on tärkeä ja niitä on kehitetty pitkään, Tuuri kertoo. -Sisäiset auditoinnit ja laadunhallinnan muut keinot ovat tuoneet lisäarvoa ja meille tervetulleen työkalun prosessien jatkuvaan tarkasteluun, hän jatkaa. 

Moninaista laatutyötä

-Tällä hetkellä laadunhallinta tarkoittaa meillä toiminnan jatkuvan parantamisen työkalua, jonka sateenvarjon alla on mahdollista esimerkiksi poistaa toiminnoista hukkaa, etsiä juurisyitä poikkeamiin, toteuttaa pieniä nopeita kokeiluita ja isompia kehitysprojekteja, ja ennen kaikkea palvella asiakkaitamme paremmin, Tuuri kuvailee laadunhallinnan kokonaisuutta. 

Ympäristötoimen yksiköt ovat lähestyneet laadunhallintaa eri tavoin. Ympäristöterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa aloitettiin sisäisistä auditoinneista ja niissä havaittujen poikkeamien ja kehittämiskohteiden pohjalta lähdettiin kehittämään toimintaa. – Aluksi oli haastavaa rajata auditoitava asia riittävästi. Siinä on kuitenkin onnistuttu ja parantamistoimenpiteitä on saatu kohdistettua hyvin, Tuuri analysoi.  

Ympäristönsuojelun yksikössä taas ensimmäisistä auditoinneista on päästy jo tekemään korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. LaatuNetin ohjeeton siis valjastettu myös ympäristönsuojelun yksikön työkaluksi. Laadunhallinnan näkökulmasta tämä onkin erittäin järkevää, koska laadunhallinta on toimialasta riippumatta yhteismitallista, eikä mitään organisaation osaa tulisi jättää aktiivisen laatutyön ulkopuolelle. 

Eläinlääkintähuolto myös mukana

Eläinlääkintähuollossa käyttöön on otettu havainto- ja poikkeamakirjanpito, ja aloitettu niiden käsittelyn harjoittelu. – Näin on voitu arvioida mitä vaikutuksia poikkeamalla on, johtuuko se ihmisestä, ohjeista vai laitteista, ja mitä korjaavia toimenpiteitä tarvitaan yhteisiin toimintatapoihin, ohjeisiin tai kalustoon, Tuuri selventää.  

 – Lisäksi on perustettu laatutiimi ja aloitettu pieniin osiin pilkottuna potilaan hoitoprosessin toimintaohjeiden laatiminen videoina ja kirjallisina ohjeina. Ohjeita laaditaan aina ajanvarauksen tekemisestä kotiutusohjeiden kirjaamiseen saakka. – Seuraavaksi voidaan käynnistää ohjeiden pohjalta myös prosessin auditoinnit, hän visioi. 

Oulussa on huomattu, että auditointien havaintojen ja poikkeamakirjausten käsittely koetaan neutraaliksi tavaksi tunnistaa kehittämiskohteita ja keksiä ratkaisuja ilman, että asiat henkilöityvät. 

Vahvuutena erilaisuus

Kaikissa yksiköissä vahvuutena on ollut eteneminen pienin askelin ja se, että sovitut toimenpiteet toiminnan parantamiseksi on saatu nopeasti käyttöön. Eri yksiköiden erilaisesta tavasta edetä on ollut hyötyä, kun kokemuksia on voitu jakaa yksiköiden kesken.  

– Tulevaisuudessa ympäristön terveellisyys ja turvallisuus ja monimuotoisen ympäristön merkitys tulee tunnistaa tärkeänä osana One Health -kokonaisuutta, Tuuri muistuttaa. Tässä riittää työsarkaa myös kaikille valvontayksiköille.  

Toimialan asiat voisivat olla näkyvämmin esillä niin varautumissuunnitelmissa, ympäristöohjelmissa kuin hyvinvointisuunnitelmissakin. – Se, että työtä tehdään laadukkaasti ja vaikuttavasti on osa toimialamme uskottavuutta, hän tarkentaa. 

Matka jatkuu

Oulussa otettiin palkinto ilolla vastaan. – Tunnustus tuntui tosi hienolta. Leena Tuuri iloitsee. Henkilökunta sai palkinnosta tuoreeltaan tiedon ja kakkukahvit juodaan kevään työpaikkakokouksessa, jossa yksiköt pääsevät myös kertomaan toisilleen laatutyöstään.   

– Kerroimme iloisen uutisen myös monijäseniselle toimielimellemme eli ympäristötoimen johtokunnalle, joka antoi meille ja samalla itselleen raikuvat aplodit, Tuuri kertoo hymyillen. Laatutyö nostettiin esille myös valvontasuunnitelmien toteutumissa. – Tarkoitus on hehkuttaa palkintoa myös ainakin kaupungin sisäisen verkon, Akkunan, uutisissa. 

Oulussa koetaan laatutyön olevan vielä kesken ja organisaation vasta matkalla. – Olemme kuitenkin todella innostuneita parantamaan laadunhallintaamme, Tuuri hehkuttaa. – Jatkamme sitkeäsi jo aloitettujen projektien parissa vaihe kerrallaan, rohkaisemme työntekijöitä tuomaan uusia laatuideoita ja kannustamme matalalla kynnyksellä toteuttamaan pieniä kokeiluja. Näin toivomme laatuajattelun ja jatkuvan parantamisen juurtuvan jokaiselle työntekijälle jokapäiväiseksi tavaksi toimia, hän vielä summaa.  

Tämä kiteyttääkin hyvin, miksi palkinto osui juuri Ouluun! 

Tietoruutu

Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitos tuottaa ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut seitsemän kunnan alueella. Toimialueeseen kuuluvat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä. Toiminnan tavoitteena on turvata seutukunnan alueelle viihtyisä ja terveydelle vaaraton elinympäristö sekä säilyttää luonnon toimintakyky ja monimuotoisuus. 

Henkilökuntaa on ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollossa yksiköissä molemmissa n. 20 ja ympäristönsuojelussa 16 henkilöä. Sekä tarkastajien yhteinen toimipiste, että eläinlääkintähuollon yhteisvastaanotto Muhoksen sivupistettä lukuun ottamatta ovat Oulussa.