Koronavuoden satoa poimimassa

Pikkuruinen virus sotki koko yhteiskunnan ja ympäristöterveydenkin toiminnan ennennäkemättömällä tavalla. Mutta oliko tästä kaikesta jotain hyötyä ja jopa pysyvää saavutettua etua?

Varmasti oli. Suurimman annin saamme jatkossa paremman varautumisen ja reagointikyvyn muodossa, parantuneen käsihygienian merkityksestä puhumattakaan. Koronapandemiahan ei todennäköisesti jää viimeiseksi riesaksemme, vaan uusia patogeenejä pulpahtelee tasaisin väliajoin esille.

Ajankäyttö uusiksi

Yksi parhaita vaikutuksia on ollut työn tekemisen tapojen uudistuminen. Kun matkat ja kahvittelut ovat jääneet pois, on moni kokous tehostunut. Itsekin pääsin pitkästä aikaa nautiskelemaan uuden ISO-standardisarjan laatimiseen liittyvästä kansainvälisestä kokoussarjasta, oman työpöydän äärestä Saksaan ja Japaniin, peräti viikon ajaksi. Ennennäkemätöntä luksusta!

Monelle meistä etätyön tekeminen voi myös olla aikaa, jolloin saa urakalla paiskittua rästiin jääneitä työpinoja valmiiksi, jolloin mielikin virkistyy uusiin haasteisiin. Tarkastusten toteuttaminen etäyhteydellä tai asiakirjatarkastuksina on myös tuonut mukavan lisän työtehoon. Usean ihmisen matkustelun sijaan päästään katsomaan omavalvonnan kirjaukset, näytetulokset ja tuotannon raportit kätevästi ja aikaa jää jopa kehittämiskohteiden yhteiseen pohdintaan, jolloin asiakas saa palvelulta toivomaansa lisäarvoa.

Kun vielä saldoon lisätään verkkokoulutukset ja webinaarit, jotka ovat tulleet jäädäkseen, on luvassa sekä lisää oppimista ja asiantuntemuksen syvenemistä että jälleen kerran tehostunutta ajankäyttöä.

VATIlla lisäresursseja käyttöön

Alkuun paljon parjattu VATI-järjestelmä on nyt selvästi päässyt vaiheeseen, jossa lastentaudit on sairastettu ja järjestelmää päästään kehittämään palvelemaan toimialaa ja tuiki tärkeää tiedolla johtamista yhä paremmin. Esimerkiksi perusmuotoisen, pääosin hyviä arvosanoja sisältävän Oiva-tarkastuspöytäkirjan kirjoittaminen on nyt tehty todella helpoksi ja sujuvaksi verrattuna aikaisempiin itse kirjoitettuihin teksteihin ja erilaisten word-versioiden tallentamisiin kuntien järjestelmiin, allekirjoitteluista ja postitteluista puhumattakaan.

VATI tuo nyt todella selvää säästöä työaikaan ja ennen kaikkea vapauttaa resursseja tärkeään arvoa tuottavaan työhön eli terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen ja hankalien, korkean riskin kohteiden valvontaan, kun suurin osa tarkastuksista ja kirjauksista voidaan hoitaa nopeasti alta pois.

Tähän samaan arvoa tuottavaan toimintaan kulminoituu myös koronavuoden ehkäpä tärkein saavutus, eli laadunhallinnan jalkauttaminen käytäntöön.

Poikkeamat kunniaan!

Suoranaisella ilolla olen seurannut laatutyön etenemistä valvontayksiköissä. Sisäiset auditoijat ovat hankkineet pätevyyden, käärineet hihansa ja käyneet mitä erilaisimpien prosessien kimppuun tarkastellen niitä kokonaisuutena, askeleen verran arkityötä kauempaa, asiakaskeskeisyyden silmälasit silmillä ja auditoijan tarkkuudella aineistoja penkoen ja käytäntöä arvioiden.

Ja tulokset ovat olleet mitä parhaita: ei suinkaan virheetöntä toimintaa vaan päinvastoin yllättäviä poikkeamia, kehittämiskohteita, piiloon jääneitä toisistaan poikkeavia toimintatapoja, unohduksia. Eli laadunhallintaa parhaimmillaan!

Kuten edellisessä laatupäivässä poikkeamista todettiin: laadunhallinnassa moka on lahja. Se nimittäin avaa mahdollisuuden tilanteen korjaamiseen, juurisyiden analysointiin ja sitä kautta ongelman poistamiseen juuri kyseistä tilannetta paljon laajemmassa mittakaavassa.

Erityinen ilon aihe on ollut myös huomata, miten sujuvasti yksiköissä muodostetaan auditointitiimejä ammattikuntien ja toimialan sektoreiden välille. Teknisten asiantuntijoiden ottaminen mukaan on myös ollut oivaltavaa ja ”laatikon ulkopuolelle” katsovaa. Kun osaamista näin yhdistetään, on mahdollisuus päästä toiminnan kehittämisessä ihan uudelle tasolle. Jokainen meistä sokeutuu omalle työlleen, sektorilleen ja toimintatavoilleen, joten auditointitiimin kokoaminen eri alojen asiantuntijoista on erittäin kannatettavaa.

Laadun huippuosaajat

Marraskuinen laatupäivä viimeistään avasi silmät valvontayksiköissä piilevälle laadunhallinnan osaamiselle. Käytännönläheiset esimerkit eri yksiköistä antoivat paljon uusia ideoita laadun jalkauttamiseen konkreettisesti ja niin, että päästään laatutyön ytimeen ja tärkeimpään tavoitteeseen: lisäämään itse perustyön tekemisen laatua, mahdollisuuksia, sujuvuutta ja yhdenmukaisuutta. Laatuahan ei tehdä laatua vaan omaa toimintaa ja asiakkaita varten.

Kun ympäristöterveydessä työskentelevien puheessa alkavat sujuvasti vilistä poikkeamien sulkemiset, johdon katselmukset ja interkalibroinnit ollaan jo todella hyvässä vaiheessa.

Perisuomalaiseen tapaan tätä kaikkea vaan usein katsotaan kovin vaatimattomin silmin, ajatellen ettei täällä nyt mitään niin kovin kummoista ole saatu aikaan.

Niinpä haluan sanoa teille kaikille LaatuNetin käyttäjille: olette huippuja ja kehitytte koko ajan paremmiksi laadun osaajiksi! Taputtakaa itseänne ja toisianne olalle, vetäydytään joulun viettoon ja jatketaan uusin voimin, uudella laadun vuosisuunnitelmalla ja jatkuvalla parantamisella tulevaan vuoteen 2021!

Outi Lepistö

Kirjoittaja on laadunhallinnasta innostunut ympäristöterveydenhuollon asiantuntija ja LaatuNetin kehittäjä