Blogi: Koronakevät hiljensi muut epidemiat Suomessa – käsien pesu vähentää myös ruokamyrkytyksiä

Maailman terveysjärjestö WHO julisti uuden koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi tammikuun lopussa 2020. Maaliskuun puolivälissä Suomen hallitus linjasi maan poikkeustilaan koronavirustilanteen hallitsemiseksi ja ihmisten liikkumiseen ja kokoontumiseen annettiin suosituksia. Rajoitustoimet ovat hillinneet koronaviruksen leviämistä tehokkaasti.

Blogi: Korona toi, korona vei

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Olen kuullut sanottavan, että nyt pitäisi kirjoittaa päiväkirjaa, että historiallisten tapahtumien yksityiskohdat tulevat varmasti talletettua jälkipolvien ihmeteltäväksi.

Blogi: Varautumattomuus ei ole vaihtoehto

Vaikka koronavirus COVID-19 ei tämän hetken tiedon perusteella tartu elintarvikkeiden välityksellä, se herättää ihmisten terveydenhuollon sektorin lisäksi elintarviketoimijat ja elintarvikevalvonnan miettimään yhtä suurta yhteistä, toimialoista riippumatonta kokonaisuutta: varautumista.

Blogi: Meni soteen taikka saveen

Mikä on ympäristöterveyden oikea paikka?
Ympäristöterveyden sijoituspaikka on taas ollut katkolla. Tällä kertaa tuloksena oli jääminen peruskuntien yhteyteen.

Missä ympäristöterveyden sitten hallinnollisesti pitäisi olla? Kuten usein, vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy. Tässä muutama esimerkki:

Laadunhallinnasta tukea arkityöhön

Vuoden laadukkain valvontayksikkö toimii aktiivisesti ja vapaaehtoisesti oman toimintansa laadun parantamiseksi. Jatkuva parantaminen näkyy toiminnassa monin tavoin ja eniten tästä hyötyvät asiakkaat eli kuntalaiset ja yritykset.

Kokemuksia valvontaeläinlääkärin työstä vuonojen maassa

Kuten ympäristöterveydenhuolto kokonaisuutena myös nykyinen valvontaeläinlääkärijärjestelmä on mahdollisesti muutoksen edessä. Mielestäni nyt on oikea hetki tarkastella sitä kuinka valvontatyötä toteutetaan muualla. Lähimpänä suomalaisia olosuhteita ovat muut Pohjoismaat. Kerron seuraavaksi omasta kokemuksesta valvontaviranomaisen työstä vuonojen maassa.

Haluatko ostaa aikaa?

Aika on nykypäivän tärkein työnantaja, pomo ja konsultti. Aika on rahaa ja sitä on käytettävissä koko ajan vähemmän. Mistä siis saisimme lisää aikaa vuorokausiimme?

Digitaalinen ympäristöterveys?

Valtiovarainministeriö julkaisi digitalisoinnin periaatteet helmikuussa 2016 osana hallituksen kärkihanketta. Digitalisoinnin periaatteet toimivat yhteisinä pelisääntöinä kaikkialla julkishallinnossa.Digitalisoinnin yhdeksän periaatetta ovat:
– Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti
– Poistamme turhan asioinnin
– Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita
– Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti
– Palvelemme myös häiriötilanteissa
– Pyydämme uutta tietoa vain kerran
– Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita
– Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille
– Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan

One Health – ympäristöterveys yhteisellä asialla mikrobilääkeresistenssin torjunnassa

Ennusteiden mukaan moniresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee muutaman vuosikymmenen kuluttua enemmän ihmisiä kuin tänä päivänä syöpätauteihin.

Tieto on pysäyttävä. Tulevaisuudessa edessämme voi olla tilanteita, joissa tuntemamme henkilö kuolee tavanomaiseen infektioon sen vuoksi, ettei tautiin ole tehokasta lääkettä. Toisaalta voimme myös itse sairastua henkeä uhkaavaan infektioon. Yhä useammin ollaan myös tilanteessa, jossa potilas menetetään tehokkaan hoidon puutteessa.

Mikrobilääkeresistenssiä verrataan ilmastonmuutokseen

Mikrobilääkeresistenssiä verrataan ilmastonmuutokseen, sillä sen esiintyminen lisääntyy bakteereissa kaikkialla maailmassa, kaiken aikaa. Vertaus ilmastonmuutokseen on osuva myös siksi, että ilmiö on luonnollinen – bakteereilla arvellaan esiintyneen resistenssiä kautta historian.

Viimeisen sadan vuoden aikana käyttöönotetut mikrobilääkkeet ovat kuitenkin saaneet aikaan valtavan kiihtymisen resistenssin kehityksessä. Vaikka resistenssitilanne on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa edelleen moniin maihin verrattuna maltillinen, on kehityssuunta täälläkin epäsuotuisa. Matkailun, eläinten ja elintarvikkeiden myötä bakteerit leviävät maasta toiseen.

Resistenttien bakteereiden osuus vaihtelee maittain ja on yhteydessä mikrobilääkkeiden käyttöön kyseisessä maassa. Mikrobilääkkeiden käyttö ei kuitenkaan ole ainoa resistenssin esiintymistä lisäävä tekijä, vaan maailmanlaajuisesti lisääntyvän resistenssin taustalla on myös muita tekijöitä kuten maan sanitaatiotilanne ja korruptioaste.

Näyttää siis siltä, että lainsäädännöllä, valvonnalla ja viranomaisten antamilla ohjeilla on tärkeä merkitys maan mikrobilääkeresistenssin estämisessä.

Eläinlääkintähuolto kaikilla sektoreilla on siis tärkeää resistenssin torjunnassa; niin maltillinen mikrobilääkintä kuin toimiva ympäristöterveydenhuolto ovat tärkeitä.

One Health on tapa katsoa asioita yli lajirajojen

One Health- käsite sisältää ajatuksen, jonka mukaan ihmisten ja eläinten terveys on yhteydessä toisiinsa sekä ympäristöön, jossa ne elävät. Useat ihmisten taudinaiheuttajat ovat peräisin eläimiltä ja tarttuvat kontaktissa eläimiin tai välillisesti esimerkiksi elintarvikkeiden tai juomaveden välityksellä.

One Health-käsite on noussut tärkeään rooliin myös mikrobilääkeresistenssin torjunnassa.

Tiedetään, että ihmiset voivat sairastua resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin, jotka voivat olla peräisin myös eläimiltä.

Resistenttejä bakteereita tavataan niin elintarviketuotantoeläimillä, lemmikkieläimillä kuin toisinaan myös luonnoneläimillä. Huomio kiinnittyy eläinten ja ihmisten lisäksi myös kasveissa, maaperässä ja vesistöissä tavattaviin bakteereihin, jotka voivat toimia resistenssigeenien välittäjänä harmittomien bakteerien ja tautia aiheuttavien bakteerien välillä.

Tarvitsemme lisää tietoa mikrobilääkeresistenssistä One Health- näkökulmasta

Vuoden 2016 Eurobarometrikyselyssä selvitettiin EU-kansalaisten tietoja mikrobilääkkeistä ja mikrobilääkeresistenssistä. Suomalaisten tietämyksen aiheesta todettiin olevan eurooppalaisittain huippuluokkaa. Osaavana kansana suomalaiset erottuivat kyselyssä myös sillä, että keskimääräistä useampi kaipasi tietoa muun muassa mikrobilääkeresistenssin syntyyn vaikuttavista tekijöistä ihmisten, eläinten ja ympäristön välillä. One Health- aihe siis kiinnostaa suomalaisia, ja siitä tulisi olla tarjolla lisää tietoa.

Tiedontarpeeseen vastaaminen onkin tärkeä keino resistenssin torjunnassa. Tarvitaan paljon tutkimustietoa mikrobilääkeresistenssin synnystä ja leviämisestä sekä sen torjunnasta. Lisätietoa tarvitaan niin ihmisissä, eläimissä kuin elintarvikkeissa esiintyvistä resistenteistä bakteereista ja leviämisen torjuntakeinoista. Myös ympäristön roolista resistenssin synnyssä tarvitaan lisää tietoa: mikä on ympäristöön kuuluvaa, luonnollista resistenssiä ja mikä taas hankittua, lääkeaineiden liikakäytön aiheuttamaa resistenssiä? Lääkeaineiden luontoon päätymisestä tarvitaan yhteiskunnassamme niin ikään lisää tietoa, jotta torjuntatoimia voidaan rakentaa.

Eduskuntavaaliteemaksi mikrobilääkeresistenssin torjunta?

Eduskuntavaalit ovat tulossa, ja erilaiset yhteiskuntaa puhuttavat teemat nousevat keskusteluun.

Meidän tulisi rohkaista ehdokkaita mukaan keskusteluun mikrobilääkeresistenssin torjunnasta kysyen, kuinka Suomi varautuu tulevaisuuden uhkakuviin mikrobilääkeresistenssin saralla? Miten panostamme kansalliseen torjuntaan, entä mikä on kansainvälinen roolimme? Mikä rooli tulevaisuudessa on ympäristöterveydenhuollolla ja mikrobilääkeresistenssin torjunnalla?

Yhtä tärkeää on varmistua ympäristöterveydenhuollon riittävistä resursseista ja monitieteisestä asiantuntemuksesta alalla.

Ennaltaehkäisevä työ jää usein piiloon, mutta esimerkiksi mikrobilääkeresistenssin torjunnassa maksaa varmasti itsensä takaisin. Kannustetaan ehdokkaita siis ottamaan teemaksi myös ympäristöterveys!

Annamari Heikinheimo

Kirjoittaja toimii yliopistonlehtorina eläinlääketieteellisen tiedekunnan Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla ja tekee tutkimusta liittyen zoonoottiseen mikrobilääkeresistenssiin. Tutkimusryhmän nettisivut: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/zoonotic-antimicrobial-resistance

Aiheesta lisää:

 

Laatutyölle on tarvetta eläinlääkintähuollossa

Eläinlääkintähuolto on kokonaisuus, joka muodostuu eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä alkutuotannon elintarviketurvallisuuden valvonnasta.

Eläinlääkintähuolto osana ympäristöterveydenhuoltoa suojelee ihmisten ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia ehkäisemällä tarttuvia tauteja sekä varmistamalla kiireellisen eläinlääkärinavun saatavuuden kaikkialla Suomessa kaikille eläinlajeille vuorokauden ympäri. Hyvin saatavilla olevat eläinlääkäripalvelut ovat ennaltaehkäisevää eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa.

Turvaa ihmisille ja eläimille

Toimivan eläinlääkintähuollon turvin eläintautitapaukset havaitaan ajoissa ja niiden torjuntatoimet voidaan käynnistää saman tien. Taudinaiheuttajista suurin osa on eläimille ja ihmisille yhteisiä, joten eläinlääkintähuollon järjestäminen turvaa myös ihmisten terveyttä. Eläintautitilanne voi muuttua Suomessa nopeasti ilmastonmuutoksen ja ihmisten, eläinten sekä elintarvikkeiden lisääntyvän liikkuvuuden vuoksi, joten järjestelmä on syytä pitää kunnossa, kun järjestäjätahot tulevissa muutoksissa vaihtuvat.

Eläintautivalvonnassa meillä Suomessa on pitkä perinne viranomaisen ja elinkeinojen yhteistyöstä, kansallisista valvontaohjelmista ja vapaaehtoisista toimista. Eläintautivalvonta onkin ollut varsin yhdenmukaista toimintatavoiltaan eri puolilla Suomea. Siihen käytettävissä olevat resurssit kuitenkin vaihtelevat. Valvontatehtävät ovat yleensä niihin keskittyneiden eläinlääkäriviranhaltijoiden käsissä ja suurimmassa osassa Suomea kunnalliset praktikot toimivat tärkeänä lisäresurssina valvonnalle erityisesti tautitorjunnassa.

Maakuntauudistuksen mahdollisesti toteutuessa eläintautivalvonnan järjestäminen muuttuu ja yhtenäisten toimintamallien varmistamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Eläintautien ehkäisyssä ollaan paljon vartijoina niin ihmisten ja eläinten terveyden kuin kotieläintuotannon kannattavuuden ja elintarvikeviennin sujuvuuden näkökulmasta.

Eläinten hyvinvointi edellä

Eläinsuojeluvalvonnan yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut viime vuosina ja samaa vauhtia ovat lisääntyneet eläinsuojeluvalvonnan tarve ja suoritteiden määrä. Suurimmalla osalla alueista eläinten hyvinvoinnin valvontaa tekevät siihen perehtyneet valvontaeläinlääkärit. Joillain alueilla taas kunnalliset praktikkoeläinlääkärit hoitavat valvonnan potilastyön ohessa.

Eläinten hyvinvoinnin valvontaa on keskusviranomaisesta ohjattu hyvin väljästi.

Eläinten omistajien oikeusturvan ja valvonnan yhdenmukaisuuden vuoksi tarvitaan asiantuntevat valvojat sekä yhä yhdenmukaisemmat menettelytavat.

Valvojan johtopäätösten ja valvontamenettelyjen tulee perustua eläimen terveyden ja hyvinvoinnin arviointiin sekä yhteisiin linjauksiin käytettävistä pakkokeinoista.

Eläinlääkäripalvelut ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana valtavasti. Mahdollisuudet erityisesti lemmikkien ja hevosten hoitoon ovat hyvin edistyksellisiä, ja osa omistajista haluaa hyödyntää nämä mahdollisuudet täysimääräisesti. Kotieläinten terveydenhuoltotyö on Suomessa laajaa ja yhdenmukaista kansallisten eläinten terveydenhuolto-ohjelmien ansiosta.

Moninaista palvelua

Suomi on hyvin vaihteleva maa eläinlääkintähuollon näkökulmasta ja eläinlääkäripalvelun järjestäminen on hyvin moninaista. Kasvukeskuksissa eläinlääkäripalvelut ovat suurelta osin yksityisten palveluntuottajien tarjoamia, mutta kunta kantaa kuitenkin vastuun eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä. Suurin osa yhteistoiminta-alueista tuottaa palvelun itse, mutta ostopalvelua käytetään jonkin verran erityisesti päivystykseen.

Kunnallinen eläinlääkäripalvelu rajoittuu suurimmassa osassa alueista peruseläinlääkäripalveluihin, eli ilman monipuolista välineistöä tehtäviin perustoimenpiteisiin ja ennaltaehkäisevään työhön.

Palvelu tuotetaan pääasiassa melko vaatimattomasti varustelluilla vastaanotoilla, vaikka hyvin varusteltuja kunnallisia vastaanottojakin löytyy. Hyvin varustellut kunnalliset vastaanotot ovat siellä, missä on paljon yksityisiä toimijoita ja monipuolista palvelutarjontaan päiväaikaan, sillä päiväaikainen tarjonta luo tietyn odotuksen myös päivystysaikaisen palvelun tasolle. Vaatimattomimmin varustellut vastaanotot ovat alueilla, joissa ei ole juurikaan yksityistä palvelutarjontaa. Vaihtelee huomattavasti alueittain millaisiin eläinlääkinnällisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä erityisesti päivystyksessä. Usein rajoittavana tekijänä on myös asiakkaan taloudellinen tilanne.

Asiakaspalvelun haasteet

Tarjolla olevien eläinlääkäripalvelujen kirjo on hyvin laaja, ja asiakkaan on välillä vaikea tietää, minne potilaan kanssa pitäisi hakeutua.

Palvelun tulisi olla potilaan kannalta tarkoituksenmukaista, ja se pitäisi osata viestiä asiakkaalle ymmärrettävämmin.

Asiakkaan tulisi saada tietää, mitä tietty toimenpide sisältää ja miksi.

Tarvitaan myös ohjeistusta hoidon vähimmäistasolle ja hyville hoitokäytännöille, jotta tietty toimenpide sisältäisi samat asiat niin eri eläinlääkärien suorittamana kuin eri toimipisteissäkin. Yhtenäinen valtakunnallinen koodisto diagnooseille ja hoidoille olisi hyvä pohja yhteneville hoitokäytännöille.

Koko eläinlääkintähuollon laatutyölle on siis tarvetta, jotta voidaan turvata kaikille eläimille hyvä hoito ja varmistaa yhdenmukaisella valvonnalla eläinten terveys, hyvinvointi ja elintarvikkeiden turvallisuus.

 

Päivi Lahti

Kirjoittaja on Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja