Blogi: Koronakevät hiljensi muut epidemiat Suomessa – käsien pesu vähentää myös ruokamyrkytyksiä

Maailman terveysjärjestö WHO julisti uuden koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi tammikuun lopussa 2020. Maaliskuun puolivälissä Suomen hallitus linjasi maan poikkeustilaan koronavirustilanteen hallitsemiseksi ja ihmisten liikkumiseen ja kokoontumiseen annettiin suosituksia. Rajoitustoimet ovat hillinneet koronaviruksen leviämistä tehokkaasti.

Blogi: Korona toi, korona vei

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Olen kuullut sanottavan, että nyt pitäisi kirjoittaa päiväkirjaa, että historiallisten tapahtumien yksityiskohdat tulevat varmasti talletettua jälkipolvien ihmeteltäväksi.

Blogi: Varautumattomuus ei ole vaihtoehto

Vaikka koronavirus COVID-19 ei tämän hetken tiedon perusteella tartu elintarvikkeiden välityksellä, se herättää ihmisten terveydenhuollon sektorin lisäksi elintarviketoimijat ja elintarvikevalvonnan miettimään yhtä suurta yhteistä, toimialoista riippumatonta kokonaisuutta: varautumista.

Blogi: Meni soteen taikka saveen

Mikä on ympäristöterveyden oikea paikka?
Ympäristöterveyden sijoituspaikka on taas ollut katkolla. Tällä kertaa tuloksena oli jääminen peruskuntien yhteyteen.

Missä ympäristöterveyden sitten hallinnollisesti pitäisi olla? Kuten usein, vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy. Tässä muutama esimerkki:

Laadunhallinnasta tukea arkityöhön

Vuoden laadukkain valvontayksikkö toimii aktiivisesti ja vapaaehtoisesti oman toimintansa laadun parantamiseksi. Jatkuva parantaminen näkyy toiminnassa monin tavoin ja eniten tästä hyötyvät asiakkaat eli kuntalaiset ja yritykset.

Kokemuksia valvontaeläinlääkärin työstä vuonojen maassa

Kuten ympäristöterveydenhuolto kokonaisuutena myös nykyinen valvontaeläinlääkärijärjestelmä on mahdollisesti muutoksen edessä. Mielestäni nyt on oikea hetki tarkastella sitä kuinka valvontatyötä toteutetaan muualla. Lähimpänä suomalaisia olosuhteita ovat muut Pohjoismaat. Kerron seuraavaksi omasta kokemuksesta valvontaviranomaisen työstä vuonojen maassa.

Haluatko ostaa aikaa?

Aika on nykypäivän tärkein työnantaja, pomo ja konsultti. Aika on rahaa ja sitä on käytettävissä koko ajan vähemmän. Mistä siis saisimme lisää aikaa vuorokausiimme?

Eläinlääkärinä muuttuvassa maailmassa

Kolme vastavalmistunutta eläinlääkäriä pohtivat tulevaisuuden työelämän mahdollisuuksia, työhyvinvointia ja ympäristöterveydenhuollon merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa.

Digitaalinen ympäristöterveys?

Valtiovarainministeriö julkaisi digitalisoinnin periaatteet helmikuussa 2016 osana hallituksen kärkihanketta. Digitalisoinnin periaatteet toimivat yhteisinä pelisääntöinä kaikkialla julkishallinnossa.Digitalisoinnin yhdeksän periaatetta ovat:
– Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti
– Poistamme turhan asioinnin
– Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita
– Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti
– Palvelemme myös häiriötilanteissa
– Pyydämme uutta tietoa vain kerran
– Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita
– Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille
– Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan

One Health – ympäristöterveys yhteisellä asialla mikrobilääkeresistenssin torjunnassa

Ennusteiden mukaan moniresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee muutaman vuosikymmenen kuluttua enemmän ihmisiä kuin tänä päivänä syöpätauteihin.

Tieto on pysäyttävä. Tulevaisuudessa edessämme voi olla tilanteita, joissa tuntemamme henkilö kuolee tavanomaiseen infektioon sen vuoksi, ettei tautiin ole tehokasta lääkettä. Toisaalta voimme myös itse sairastua henkeä uhkaavaan infektioon. Yhä useammin ollaan myös tilanteessa, jossa potilas menetetään tehokkaan hoidon puutteessa.

Mikrobilääkeresistenssiä verrataan ilmastonmuutokseen

Mikrobilääkeresistenssiä verrataan ilmastonmuutokseen, sillä sen esiintyminen lisääntyy bakteereissa kaikkialla maailmassa, kaiken aikaa. Vertaus ilmastonmuutokseen on osuva myös siksi, että ilmiö on luonnollinen – bakteereilla arvellaan esiintyneen resistenssiä kautta historian.

Viimeisen sadan vuoden aikana käyttöönotetut mikrobilääkkeet ovat kuitenkin saaneet aikaan valtavan kiihtymisen resistenssin kehityksessä. Vaikka resistenssitilanne on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa edelleen moniin maihin verrattuna maltillinen, on kehityssuunta täälläkin epäsuotuisa. Matkailun, eläinten ja elintarvikkeiden myötä bakteerit leviävät maasta toiseen.

Resistenttien bakteereiden osuus vaihtelee maittain ja on yhteydessä mikrobilääkkeiden käyttöön kyseisessä maassa. Mikrobilääkkeiden käyttö ei kuitenkaan ole ainoa resistenssin esiintymistä lisäävä tekijä, vaan maailmanlaajuisesti lisääntyvän resistenssin taustalla on myös muita tekijöitä kuten maan sanitaatiotilanne ja korruptioaste.

Näyttää siis siltä, että lainsäädännöllä, valvonnalla ja viranomaisten antamilla ohjeilla on tärkeä merkitys maan mikrobilääkeresistenssin estämisessä.

Eläinlääkintähuolto kaikilla sektoreilla on siis tärkeää resistenssin torjunnassa; niin maltillinen mikrobilääkintä kuin toimiva ympäristöterveydenhuolto ovat tärkeitä.

One Health on tapa katsoa asioita yli lajirajojen

One Health- käsite sisältää ajatuksen, jonka mukaan ihmisten ja eläinten terveys on yhteydessä toisiinsa sekä ympäristöön, jossa ne elävät. Useat ihmisten taudinaiheuttajat ovat peräisin eläimiltä ja tarttuvat kontaktissa eläimiin tai välillisesti esimerkiksi elintarvikkeiden tai juomaveden välityksellä.

One Health-käsite on noussut tärkeään rooliin myös mikrobilääkeresistenssin torjunnassa.

Tiedetään, että ihmiset voivat sairastua resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin, jotka voivat olla peräisin myös eläimiltä.

Resistenttejä bakteereita tavataan niin elintarviketuotantoeläimillä, lemmikkieläimillä kuin toisinaan myös luonnoneläimillä. Huomio kiinnittyy eläinten ja ihmisten lisäksi myös kasveissa, maaperässä ja vesistöissä tavattaviin bakteereihin, jotka voivat toimia resistenssigeenien välittäjänä harmittomien bakteerien ja tautia aiheuttavien bakteerien välillä.

Tarvitsemme lisää tietoa mikrobilääkeresistenssistä One Health- näkökulmasta

Vuoden 2016 Eurobarometrikyselyssä selvitettiin EU-kansalaisten tietoja mikrobilääkkeistä ja mikrobilääkeresistenssistä. Suomalaisten tietämyksen aiheesta todettiin olevan eurooppalaisittain huippuluokkaa. Osaavana kansana suomalaiset erottuivat kyselyssä myös sillä, että keskimääräistä useampi kaipasi tietoa muun muassa mikrobilääkeresistenssin syntyyn vaikuttavista tekijöistä ihmisten, eläinten ja ympäristön välillä. One Health- aihe siis kiinnostaa suomalaisia, ja siitä tulisi olla tarjolla lisää tietoa.

Tiedontarpeeseen vastaaminen onkin tärkeä keino resistenssin torjunnassa. Tarvitaan paljon tutkimustietoa mikrobilääkeresistenssin synnystä ja leviämisestä sekä sen torjunnasta. Lisätietoa tarvitaan niin ihmisissä, eläimissä kuin elintarvikkeissa esiintyvistä resistenteistä bakteereista ja leviämisen torjuntakeinoista. Myös ympäristön roolista resistenssin synnyssä tarvitaan lisää tietoa: mikä on ympäristöön kuuluvaa, luonnollista resistenssiä ja mikä taas hankittua, lääkeaineiden liikakäytön aiheuttamaa resistenssiä? Lääkeaineiden luontoon päätymisestä tarvitaan yhteiskunnassamme niin ikään lisää tietoa, jotta torjuntatoimia voidaan rakentaa.

Eduskuntavaaliteemaksi mikrobilääkeresistenssin torjunta?

Eduskuntavaalit ovat tulossa, ja erilaiset yhteiskuntaa puhuttavat teemat nousevat keskusteluun.

Meidän tulisi rohkaista ehdokkaita mukaan keskusteluun mikrobilääkeresistenssin torjunnasta kysyen, kuinka Suomi varautuu tulevaisuuden uhkakuviin mikrobilääkeresistenssin saralla? Miten panostamme kansalliseen torjuntaan, entä mikä on kansainvälinen roolimme? Mikä rooli tulevaisuudessa on ympäristöterveydenhuollolla ja mikrobilääkeresistenssin torjunnalla?

Yhtä tärkeää on varmistua ympäristöterveydenhuollon riittävistä resursseista ja monitieteisestä asiantuntemuksesta alalla.

Ennaltaehkäisevä työ jää usein piiloon, mutta esimerkiksi mikrobilääkeresistenssin torjunnassa maksaa varmasti itsensä takaisin. Kannustetaan ehdokkaita siis ottamaan teemaksi myös ympäristöterveys!

Annamari Heikinheimo

Kirjoittaja toimii yliopistonlehtorina eläinlääketieteellisen tiedekunnan Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla ja tekee tutkimusta liittyen zoonoottiseen mikrobilääkeresistenssiin. Tutkimusryhmän nettisivut: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/zoonotic-antimicrobial-resistance

Aiheesta lisää: